LED-kasvivalon valintaopas: teho, mitoitus, spektri ja oikea etäisyys

Oikean kasvivalon valinta on sisäkasvatuksen tärkeimpiä laitepäätöksiä. Sopivalla valolla kasvit kasvavat tasaisesti ja käytettävissä oleva tila saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Väärin mitoitettu tai heikkolaatuinen valo voi puolestaan johtaa venähtäneeseen kasvuun, valostressiin, lämpöongelmiin tai turhaan kasvaneeseen sähkönkulutukseen.

Modernit LED-kasvivalaisimet ovat korvanneet HPS- ja monimetallivalaisimet valtaosassa nykyaikaisista sisäkasvatuksista. LED-valaisimissa yhdistyvät hyvä hyötysuhde, pitkä käyttöikä ja helposti säädettävä valoteho.

Tässä oppaassa käydään läpi, miten valitset sopivan kasvivalon kasvatustilaasi, mitä tärkeimmät tekniset arvot tarkoittavat ja miten valaisin kannattaa sijoittaa ja säätää.

1. Miksi moderni LED on korvannut vanhat natikat?

Monet pitkään harrastaneet muistavat vielä keltaisena hehkuvat suurpainenatriumvalaisimet eli HPS-valot ja niiden vaatimat erilliset kuristimet. Niillä saatiin aikanaan hyviä tuloksia, mutta modernilla LED-teknologialla on useita käytännön etuja.

Parempi hyötysuhde

LED muuttaa sähköenergiaa tehokkaasti kasveille käyttökelpoiseksi valoksi. Hyötysuhdetta ilmoitetaan yksiköllä µmol/J. Mitä suurempi arvo on, sitä enemmän fotoneja valaisin tuottaa kulutettua sähköenergiaa kohden.

Helpompi lämmönhallinta

Kaikki valaisimen käyttämä sähköenergia muuttuu lopulta lämmöksi, mutta LED-valaisimella voidaan tuottaa sama valomäärä pienemmällä sähkönkulutuksella kuin vanhemmilla teknologioilla.

Lisäksi LED-valaisimen lämpö poistuu pääasiassa valaisimen rungon ja jäähdytyksen kautta. Kasvien latvoihin kohdistuva säteilylämpö on yleensä huomattavasti pienempi kuin HPS-valaisimella.

Laaja spektri

Nykyaikaiset LED-kasvivalaisimet käyttävät yleensä laajaa valkoista spektriä, jota voidaan täydentää esimerkiksi 660 nm:n syvänpunaisella valolla.

Laaja spektri tekee myös kasvien tarkkailusta helpompaa kuin vanhoilla sinipunaisilla "purppuravaloilla", joiden alla kasvien värit vääristyvät voimakkaasti.

Pitkä käyttöikä

Laadukkaiden LED-diodien käyttöikä on tyypillisesti kymmeniä tuhansia tunteja. Valaisinta ei tarvitse käyttää polttimoiden vaihtamiseen samalla tavalla kuin HPS-järjestelmiä.

2. Oikea teho ja tilan koko

Yksi yleisimmistä virheistä on ostaa liian heikkotehoinen valo tilaan nähden. Myös liian tehokas valaisin voi olla huono ratkaisu, jos tilan ilmanvaihto ja lämmönhallinta eivät riitä.

Alla olevat wattimäärät ovat suuntaa-antavia. Valaisimen todellinen valoteho, hyötysuhde ja valon jakautuminen vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Wattimäärää ei siis pidä käyttää ainoana valintaperusteena.

Älä tuijota pelkkiä watteja

Kaksi 300 W LED-valaisinta eivät välttämättä tuota samaa määrää valoa.

Valaisimen hyötysuhde, käytetyt diodit, rakenne ja valon jakautuminen vaikuttavat siihen, kuinka paljon käyttökelpoista valoa kasvit lopulta saavat.

Valaisimia vertaillessa kannattaa tarkastella ainakin:

• todellista ottotehoa
• µmol/J-hyötysuhdetta
• valmistajan ilmoittamaa PPFD-karttaa
• valon tasaista jakautumista koko kasvatusalalle
• himmennysmahdollisuutta

Jos et halua laskea mitoitusta itse, voit syöttää tilasi mitat suoraan verkkokauppamme Kasvivaloneuvojaan, joka ehdottaa tilaasi sopivia malleja valikoimastamme.

3. Mitä kasvivalojen tekniset termit tarkoittavat?

Kasvivalojen markkinoinnissa käytetään paljon lyhenteitä ja teknisiä arvoja. Näistä tärkeimmät kannattaa osata erottaa toisistaan.

Todellinen ottoteho (W) vs. markkinointiwatit

Halvoissa verkkokauppojen valaisimissa voi näkyä esimerkiksi merkintä "1000W LED", vaikka valaisin ottaa pistorasiasta todellisuudessa vain noin 85 wattia.

Katso aina todellista ottotehoa (Power Draw / Consumption). Se kertoo, kuinka paljon sähköä valaisin todellisuudessa käyttää.

PAR ja PPFD

Ihmisen silmä arvioi valon määrää esimerkiksi lukseina tai lumeneina, mutta kasvien kannalta olennaista on fotosynteesiin käytettävissä oleva valo.

PAR (Photosynthetically Active Radiation) tarkoittaa fotosynteesin kannalta merkityksellistä valon aallonpituusaluetta, jota perinteisesti tarkastellaan noin 400–700 nm:n alueella.

PPFD (Photosynthetic Photon Flux Density) kertoo, kuinka paljon fotosynteettisesti aktiivisia fotoneja osuu tietylle pinta-alalle sekunnissa. Yksikkö on µmol/m²/s.

Suuntaa-antavia PPFD-tasoja ovat esimerkiksi:

• Taimet ja pistokkaat: noin 100–300 µmol/m²/s
• Vegetatiivinen kasvu: noin 300–600 µmol/m²/s
• Voimakas kukinta ja sadontuotanto: noin 600–1000 µmol/m²/s

Yli 1000 µmol/m²/s -tasoilla kasvin muiden kasvuolosuhteiden merkitys korostuu voimakkaasti. Suurempi PPFD ei automaattisesti tarkoita parempaa kasvua.

Hyötysuhde (µmol/J)

µmol/J kertoo, kuinka paljon fotosynteesin kannalta käyttökelpoista valoa valaisin tuottaa suhteessa kuluttamaansa sähköenergiaan.

Nykyaikaisissa laadukkaissa LED-valaisimissa hyötysuhde on usein noin 2,3–2,9 µmol/J.

Mitä suurempi luku on, sitä enemmän valoa saat samalla sähkönkulutuksella.

Diodit ja virtalähde

Valaisimen komponenttien laatu vaikuttaa sekä hyötysuhteeseen että käyttöikään.

Tunnettuja LED-diodeja valmistavat esimerkiksi Samsung ja Osram. Virtalähteissä eli drivereissa käytetään esimerkiksi Mean Wellin ja Sosenin kaltaisia valmistajia.

Pelkkä diodin merkki ei kuitenkaan tee valaisimesta automaattisesti hyvää. Kokonaisuus ratkaisee: diodit, virtalähde, jäähdytys, rakenne ja valon jakautuminen vaikuttavat kaikki lopputulokseen.

4. Valon etäisyys, himmennin ja lämmönhallinta

Tehokas valaisin pitää myös asentaa ja säätää oikein. Liian voimakas valo liian lähellä kasvia voi aiheuttaa valostressiä, vaikka lämpötila olisi täysin normaali.

Miksi himmennin on tärkeä?

Himmennettävä valaisin on käytännössä huomattavasti helpompi säätää eri kasvuvaiheisiin.

1. Säästät sähköä

Pieni taimi ei tarvitse täyttä valotehoa. Tehoa voidaan nostaa kasvin kasvaessa.

2. Vähennät valostressin riskiä

Kasvin ei tarvitse siirtyä yhtäkkiä vähäisestä valosta erittäin voimakkaaseen valaistukseen.

3. Hallitset lämpökuormaa

Pienempi sähköteho tarkoittaa myös pienempää kokonaislämpökuormaa.

Suuntaa-antava ripustuskorkeus ja teho

Tarkka etäisyys riippuu aina valaisimen mallista, tehosta, valonjaosta ja kasvista. Seuraavat arvot ovat yleisiä lähtökohtia monille moderneille paneeli- ja bar-valaisimille:

• Taimet ja pienet alut: noin 50–70 cm, teho 20–30 %
• Kasvuvaihe: noin 40–50 cm, teho 50–75 %
• Voimakas kukinta ja sadontuotanto: noin 30–45 cm, teho tarpeen mukaan, usein lähellä täyttä tehoa

Jos valaisimen valmistaja ilmoittaa PPFD-kartan eri korkeuksille, käytä sitä ensisijaisena ohjeena yleisen senttimäärän sijaan.

Mistä tunnistaa liian voimakkaan valon?

Liian voimakas valo voi näkyä esimerkiksi latvojen vaalenemisena, lehtien käpristymisenä tai muina stressioireina.

Samanlaisia oireita voivat kuitenkin aiheuttaa myös lämpö-, ravinne- ja kasteluongelmat. Älä siis muuta valaisimen korkeutta pelkän yhden oireen perusteella.

Jos epäilet valostressiä, kokeile ensin nostaa valaisinta hieman tai pienentää tehoa ja seuraa, miten kasvi reagoi seuraavien päivien aikana.

5. Usein kysytyt kysymykset

Voiko kasvivalo olla päällä 24 tuntia vuorokaudessa?

Useimmille kasveille jatkuva 24 tunnin valaistus ei ole tarpeen.

Sopiva valo- ja pimeäjakso riippuu kasvilajista ja kasvuvaiheesta. Monet sisäkasvatuksessa käytettävät kasvit hyötyvät selkeästä pimeäjaksosta.

Esimerkiksi 18 tuntia valoa ja 6 tuntia pimeää on yleinen kasvuvaiheen valaistusrytmi, kun taas tietyissä kukintavaiheissa käytetään lyhyempää valoisaa jaksoa.

Toimiiko tavallinen kodin LED-polttimo kasvivalona?

Tavallinen 10–15 W kodin LED-lamppu voi auttaa pitämään huonekasvin hengissä pimeänä vuodenaikana, mutta sen teho ja valon jakautuminen eivät yleensä riitä vaativaan sisäkasvatukseen tai kunnolliseen sadontuotantoon.

Ongelma ei ole välttämättä lampun spektri. Suurin rajoitus on yleensä yksinkertaisesti se, että valoa ei saada riittävästi ja tasaisesti kasvin käyttöön.

Paneelivalaisin vai bar-valaisin?

Kompakti paneelivalaisin sopii hyvin pienempiin kasvatusaloihin. Se on yleensä yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu.

Bar-valaisin eli useasta valaisinrungosta koostuva rimavalaisin sopii erityisen hyvin suuremmille kasvatusaloille. Useampi valolähde jakaa valon tasaisemmin koko alueelle ja vähentää keskelle syntyvää voimakkaan valon aluetta.

Mitä suurempi kasvatusala on, sitä enemmän valon tasainen jakautuminen alkaa korostua.

Miten valaisin ripustetaan turvallisesti?

Käytä laadukkaita metallisilla lukitusmekanismeilla varustettuja räikkäripustimia eli rope ratcheteita.

Niillä valaisimen korkeutta on helppo säätää ilman solmimista.

Varmista, että:

• ripustustanko kestää valaisimen painon
• valaisin on kiinnitetty molemmilta puolilta tukevasti
• virtajohto ei roiku teräviä metallireunoja vasten
• valaisimen ympärillä on riittävästi tilaa jäähdytykselle

Isot bar-valaisimet voivat painaa useita kiloja, joten niiden ripustukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Yhteenveto

1. Mitoita valo kasvatusalan mukaan, mutta älä tuijota pelkkiä watteja.
2. Tarkista todellinen ottoteho, µmol/J ja PPFD-kartta ennen valaisimen ostamista.
3. Himmennin helpottaa valon säätämistä eri kasvuvaiheisiin ja vähentää turhaa sähkönkulutusta.
4. Tasainen valonjako on tärkeä, etenkin suuremmissa kasvatusaloissa.
5. Seuraa kasveja ja säädä valaistusta niiden mukaan. Liian voimakas valo ei automaattisesti tarkoita parempaa kasvua.

Tutustu valikoimamme LED-kasvivaloihin tai kokeile Kasvivaloneuvojaamme, joka ehdottaa tilaasi sopivia malleja.

Jos haluat keskustella valon valinnasta asiantuntijan kanssa kasvotusten, olet tervetullut Sea Of Green -myymäläämme Kotkaan, Puutarhakatu 25.